Kirjailija Anja Snellman herätti keskustelua nuorten lukemisesta. Snellman kertoo, että kun nuoret aiemmin esitelmiä tehdessään kyselivät kirjailijalta lisätietoja kirjoista, niin nyt nuoret kysyvät, mitä kirjassa tapahtuu ja keitä siinä on. Lisäksi nuoret valittavat liian pitkistä lauseista ja vaikeista kielikuvista. Snellman toi esiin suuren huolensa nuorten lukutaidosta.
Kirjailija ja Vantaan sanataidekoulun rehtori Siri Kolu jatkoi keskustelua kertomalla, että nuorten kielelliset rekisterit ovat kaventuneet. Esimerkiksi kielikuvien ymmärtäminen voi tuottaa vaikeuksia. Sanonta tynnyrissä kasvanut tyttö oli saanut nuoret kyselemään, mikä tosi-tv-ohjelma on kyseessä, missä se tyttö on tynnyrissä.
Kirjailijoiden huoleen on varmasti aihetta. Nuorten lukeminen on vähentynyt. Valkolakin voi saada päähänsä lukematta yhtään kaunokirjallista teosta. Hämmentävää.
Kielikuvien ymmärtämisvaikeuksiin pystyn samaistumaan. Nykynuorille kuuseen kurkottavat ja katajaan kapsahtavat pirut merrassa, kukot tunkiolla ja siat säkissä ovat varmasti käsittämättömiä. Impivaaralainen sanasto on kaukana siltä planeetalta, jossa nykynuoret elävät.
Elämänmeno muuttuu – kieli muuttuu
Menneestä maailmasta tuleva kieli ja kuvasto on vaikeaa aikuisellekin. Kolumnisti ja tietokirjailija Tommi Uschanov kirjoitti Helsingin Sanomissa (19.3.), että kirveiden kaivoon heittäminen ja härkien sarviin tarttuminen ei puhuttele lukijaa nyky-Suomessa. Sadan vuoden itsenäisyytensä aikana Suomi on muuttunut maatalousmaasta ensin teollisuusmaaksi ja sitten palveluvaltaiseksi kulutusyhteiskunnaksi, jossa suuri enemmistö asuu kaupungeissa.
Uschanov leikittelee ajatuksella, millaista tekstiä lukisit aamun sanomalehdestä, jos kielikuvat päivittyisivät samaa vauhtia kuin kielenkäyttäjien oma elämänmeno muuttuu. Teksti voisi olla tällaista: Työmarkkinoiden rakenne on jäykkä kuin selfiekeppi. Jos siihen ei pian puututa, työpaikat häviävät kuin nyhtökaura kylmäaltaasta.
Otin kopin (Oma inhokkisanontani. Levisi muutama vuosi sitten kuin pieru Sopu-teltassa) Uschanovin ideasta. Mietin, miten nuorille vaikeahkon tynnyrissä kasvanut tyttö
-kielikuvan voisi päivittää. Miltä kuulostaisi kännykättä kasvanut tyttö? Sisällöllisesti ihan hyvä, mutta saundi ei kyllä yllä tynnyrin tasolle.
Entäs tällaiset sanontojen päivitykset?
Kyllä luonto eronneen Tinderiin ajaa.
Pikavipillä saa ja halpalennolla pääsee.
Puhuu suu lattevaahdossa.
Jokainen on oman onnensa guru.
Moni profiili päältä kaunis.
Ei mennyt niin kuin tahtotilassa.
Kerro, mitä tykkäät päivitysyrityksistäni. Miten ne meni noin niinku omasta mielestä? Mitkä sanonnat kaipaisivat pikaista päivitystä?
Kirjailija ja Vantaan sanataidekoulun rehtori Siri Kolu jatkoi keskustelua kertomalla, että nuorten kielelliset rekisterit ovat kaventuneet. Esimerkiksi kielikuvien ymmärtäminen voi tuottaa vaikeuksia. Sanonta tynnyrissä kasvanut tyttö oli saanut nuoret kyselemään, mikä tosi-tv-ohjelma on kyseessä, missä se tyttö on tynnyrissä.
Kirjailijoiden huoleen on varmasti aihetta. Nuorten lukeminen on vähentynyt. Valkolakin voi saada päähänsä lukematta yhtään kaunokirjallista teosta. Hämmentävää.
Kielikuvien ymmärtämisvaikeuksiin pystyn samaistumaan. Nykynuorille kuuseen kurkottavat ja katajaan kapsahtavat pirut merrassa, kukot tunkiolla ja siat säkissä ovat varmasti käsittämättömiä. Impivaaralainen sanasto on kaukana siltä planeetalta, jossa nykynuoret elävät.
Elämänmeno muuttuu – kieli muuttuu
Menneestä maailmasta tuleva kieli ja kuvasto on vaikeaa aikuisellekin. Kolumnisti ja tietokirjailija Tommi Uschanov kirjoitti Helsingin Sanomissa (19.3.), että kirveiden kaivoon heittäminen ja härkien sarviin tarttuminen ei puhuttele lukijaa nyky-Suomessa. Sadan vuoden itsenäisyytensä aikana Suomi on muuttunut maatalousmaasta ensin teollisuusmaaksi ja sitten palveluvaltaiseksi kulutusyhteiskunnaksi, jossa suuri enemmistö asuu kaupungeissa.
Uschanov leikittelee ajatuksella, millaista tekstiä lukisit aamun sanomalehdestä, jos kielikuvat päivittyisivät samaa vauhtia kuin kielenkäyttäjien oma elämänmeno muuttuu. Teksti voisi olla tällaista: Työmarkkinoiden rakenne on jäykkä kuin selfiekeppi. Jos siihen ei pian puututa, työpaikat häviävät kuin nyhtökaura kylmäaltaasta.
Otin kopin (Oma inhokkisanontani. Levisi muutama vuosi sitten kuin pieru Sopu-teltassa) Uschanovin ideasta. Mietin, miten nuorille vaikeahkon tynnyrissä kasvanut tyttö
-kielikuvan voisi päivittää. Miltä kuulostaisi kännykättä kasvanut tyttö? Sisällöllisesti ihan hyvä, mutta saundi ei kyllä yllä tynnyrin tasolle.
Entäs tällaiset sanontojen päivitykset?
Kyllä luonto eronneen Tinderiin ajaa.
Pikavipillä saa ja halpalennolla pääsee.
Puhuu suu lattevaahdossa.
Jokainen on oman onnensa guru.
Moni profiili päältä kaunis.
Ei mennyt niin kuin tahtotilassa.
Kerro, mitä tykkäät päivitysyrityksistäni. Miten ne meni noin niinku omasta mielestä? Mitkä sanonnat kaipaisivat pikaista päivitystä?
