Hei! Olen Minni, leonberginkoira. Synnyin kuninkaalliseen sukuun. Nuoruuteni vietin prinsessana. Nyt 8-vuotiaana olen saanut kuningattaren arvonimen. Lähimpään palveluskuntaani kuuluvat emäntä, isäntä ja emännän äiti.
Luonteeltani olen lempeä. Luotan kaikkiin ihmisiin ja haluan aina tervehtiä heitäkin, jotka eivät minusta ensin piittaa.
Vaikka en osaa puhua samoin kuin ihminen, ilmaisen itseäni aina kauniisti. Vulgaari kielenkäyttö saa, jos ei nyt karvojani pystyyn, niin ainakin mielialani laskemaan. Jos joku puhuu minulle rumasti, kysyn häneltä silmilläni, miksi puhut minulle noin.
Arvostan korrektia käytöstä. Kun joku lajitoverini rähisee julkisella paikalla, käännän pääni pois. Oma käytökseni on aina etiketin mukaista. Kaikki sujuu, kun asiat hoidetaan protokollan mukaan ja kaikkia kunnioitetaan. Niiata ei tarvitse.
Kerran isäntäni loukkasi minua syvästi. Kävimme henkilökohtaisen terveydentilani vuoksi eläinlääkärissä ja siellä minut punnittiin. Olin saanut aavistuksen verran painoa lisää – kiitos kuninkaallisiin työtehtäviin liittyvien visiittien. Isäntäni kutsui minua pullukaksi. Pahoitin tästä mieleni niin, että olin kaksi päivää syömättä. Lepyin vasta, kun isäntä esitti minulle nöyrän anteeksipyyntönsä.
Asemaani kuningattarena kuuluu tietenkin julkisuus ja poseeraaminen valokuvissa. Pidän siitä. Joskus innostun niin, että hyppään vastaan tulevalle kivelle ja asettaudun itselleni edulliseen kuvakulmaan, vaikka emäntäni on unohtanut kameransa kotiin. Tämänkaltaisen palvelusväen pienen huolimattomuuden annan anteeksi, sillä minusta on olemassa noin 4000 valokuvaa. (Minnin instagram)
Osallistun edustustilaisuuksiin. Käyn muun muassa eräässä hoivalaitoksessa tervehdyskäynneillä. Seremonia etenee niin, että istun ihmisten lähellä ja nautin silittämisestä. Pidän ihmisiä kädestä kiinni laittamalla tassuni heidän kättensä päälle. Tunnen sydämessäni yhteyden ihmiseen. Toivon kaikille terveyttä ja hyvää mieltä.
Kun en ole edustustehtävissä, vetäydyn yksityisyyteen. Syön herkkuja ja nautin kodin lämmöstä. Onnellisin olen, kun painaudun tiukasti kiinni läheisiini. Kun emäntäni äiti tulee kyläilemään, hän hieroo jalkojani. Arvostan tätä suuresti. Emäntäni on kertonut, että kun hän oli lapsi ja hänellä oli kasvukipuja, äiti hieroi samalla lailla hänen jalkojaan.
Luonteeltani olen lempeä. Luotan kaikkiin ihmisiin ja haluan aina tervehtiä heitäkin, jotka eivät minusta ensin piittaa.
Vaikka en osaa puhua samoin kuin ihminen, ilmaisen itseäni aina kauniisti. Vulgaari kielenkäyttö saa, jos ei nyt karvojani pystyyn, niin ainakin mielialani laskemaan. Jos joku puhuu minulle rumasti, kysyn häneltä silmilläni, miksi puhut minulle noin.
Arvostan korrektia käytöstä. Kun joku lajitoverini rähisee julkisella paikalla, käännän pääni pois. Oma käytökseni on aina etiketin mukaista. Kaikki sujuu, kun asiat hoidetaan protokollan mukaan ja kaikkia kunnioitetaan. Niiata ei tarvitse.
Kerran isäntäni loukkasi minua syvästi. Kävimme henkilökohtaisen terveydentilani vuoksi eläinlääkärissä ja siellä minut punnittiin. Olin saanut aavistuksen verran painoa lisää – kiitos kuninkaallisiin työtehtäviin liittyvien visiittien. Isäntäni kutsui minua pullukaksi. Pahoitin tästä mieleni niin, että olin kaksi päivää syömättä. Lepyin vasta, kun isäntä esitti minulle nöyrän anteeksipyyntönsä.
Asemaani kuningattarena kuuluu tietenkin julkisuus ja poseeraaminen valokuvissa. Pidän siitä. Joskus innostun niin, että hyppään vastaan tulevalle kivelle ja asettaudun itselleni edulliseen kuvakulmaan, vaikka emäntäni on unohtanut kameransa kotiin. Tämänkaltaisen palvelusväen pienen huolimattomuuden annan anteeksi, sillä minusta on olemassa noin 4000 valokuvaa. (Minnin instagram)
Osallistun edustustilaisuuksiin. Käyn muun muassa eräässä hoivalaitoksessa tervehdyskäynneillä. Seremonia etenee niin, että istun ihmisten lähellä ja nautin silittämisestä. Pidän ihmisiä kädestä kiinni laittamalla tassuni heidän kättensä päälle. Tunnen sydämessäni yhteyden ihmiseen. Toivon kaikille terveyttä ja hyvää mieltä.
Kun en ole edustustehtävissä, vetäydyn yksityisyyteen. Syön herkkuja ja nautin kodin lämmöstä. Onnellisin olen, kun painaudun tiukasti kiinni läheisiini. Kun emäntäni äiti tulee kyläilemään, hän hieroo jalkojani. Arvostan tätä suuresti. Emäntäni on kertonut, että kun hän oli lapsi ja hänellä oli kasvukipuja, äiti hieroi samalla lailla hänen jalkojaan.
Kuvat: Reija Kaskiaho
