Presidentti Mauno Koivisto on kuollut. Minulla ei ole hänestä henkilökohtaisia muistoja, mutta ystävälläni on.
Ystäväni haastatteli Koivistoa nuorena toimittajana Porvoon valtiopäivien juhlaseminaarissa vuonna 1984. Seminaariin piti pukeutua mustiin vaatteisiin, joita ystävälläni oli vähän. Kaapin perältä löytyi lopulta musta miestenpuvun takki ja trumpettihame. Hame oli ollut ”aivan ihana”.
Hameen vyötärössä oli ikävä kyllä jotain ongelmaa, minkä vuoksi hame tippui ystäväni päältä kesken juhlatilaisuuden. Onneksi miesten takki oli ollut sen verran iso, että suuremmalta katastrofilta vältyttiin.
Kun adjektiivi pelottaa
Viime viikolla kirjoittamisvalmennuksessa syntyi antoisa keskustelu siitä, miten virkamiehet voivat kirjoittaa kiinnostavasti tylsistä asioista ”sortumatta virkamiehille sopimattomaan kielenkäyttöön, esimerkiksi liian kuvaaviin adjektiiveihin”. Siinäpä kysymys!
Sanojen keksiminen ja valitseminen tuottaa useimmille kirjoittajille jatkuvaa päänvaivaa. Jos samalla pitää vielä pelätä valitsevansa teksteihin sopimattomia adjektiiveja, ei ole ihme, että ilmaisu ei ole kovin omaperäisiä. Ehkä tämän vuoksi moni virkamieskirjoittaja suoriutuu virkamiesteksteistään yhdellä adjektiivilla: merkittävä.
Mutta ei hätää! Jos teksteissä kertoo kiinnostavia yksityiskohtia, tulee tekstiin väkisinkin kiinnostavaa sanastoa ilman, että sanoja pitää sen kummemmin maalailla. Ystäväni tarina juhlatilaisuudessa tippuneesta trumpettihameesta on mielestäni tästä asiasta hyvä todiste.
Adjektiiveillekin kannattaa antaa mahdollisuus. Hyviä adjektiiveja keksii, kun muistaa muutaman pikkujutun:
Älä käytä aina samaa sanaa
Ensimmäisenä mieleen juolahtava adjektiivi ei ole välttämättä omaperäisin. Esimerkiksi merkittävä ero saattaa tarkoittaa huimaa tai valtavaa eroa. Jossakin tilanteessa ero voi olla yllättävä tai uskomaton.
Valitse adjektiiveista osuvin
Adjektiivi iloinen kuulostaa hmmm… ihan iloiselta. Voisitko kuitenkin olla tarkempi? Jos jollakulla on kasvoillaan hymy, onko se aina iloinen? Kun katsot tarkemmin, hymy saattaa olla lempeä, veikeä, muikea tai hilpeä. Jonkun hymy on suloinen, söötti tai hellä, toisen valloittava. Kolmannen hymy on arka, kireä, pöyhkeä, mairea, ovela, salamyhkäinen, väkinäinen tai vino.
Luo uusia adjektiiveja
Saat aistivoimaisuutta kieleesi, kun käytät mielikuvia synnyttäviä adjektiiveja. Sininen on pelkkä sininen. Aistivoimaisempi sininen on taivaan, meren, savun, jään tai ruiskukan sininen. IKEAn sininen on eri sininen kuin lemmikin sininen.
Vepsäläinen mainostaa uutta Hästens-sänkyä: viileän tyylikäs jäämerensininen parivuode. Mitä mielikuvia tämä sinussa herättää? Jos ei mitään, niin voit varata Vepsäläiseltä ajan henkilökohtaiseen sovitustapaamiseen parivuoteen kanssa ja mennä tunnustelemaan, miltä jäämerensinisyys selän alla tuntuu.
Selästä tuli vielä mieleeni aamuinen keskustelu trumpettihameystäväni kanssa. Pohdimme sanontaa ”Niin makaa kuin petaa”. Tulimme siihen tulokseen, että jos menee nukkumaan petauspatjan alle, ihan saa syyttää itseään, jos raskaalta tuntuu. Se, miten ihminen päätyy petauspatjan alle, jääköön nyt kertomatta.
Ystäväni haastatteli Koivistoa nuorena toimittajana Porvoon valtiopäivien juhlaseminaarissa vuonna 1984. Seminaariin piti pukeutua mustiin vaatteisiin, joita ystävälläni oli vähän. Kaapin perältä löytyi lopulta musta miestenpuvun takki ja trumpettihame. Hame oli ollut ”aivan ihana”.
Hameen vyötärössä oli ikävä kyllä jotain ongelmaa, minkä vuoksi hame tippui ystäväni päältä kesken juhlatilaisuuden. Onneksi miesten takki oli ollut sen verran iso, että suuremmalta katastrofilta vältyttiin.
Kun adjektiivi pelottaa
Viime viikolla kirjoittamisvalmennuksessa syntyi antoisa keskustelu siitä, miten virkamiehet voivat kirjoittaa kiinnostavasti tylsistä asioista ”sortumatta virkamiehille sopimattomaan kielenkäyttöön, esimerkiksi liian kuvaaviin adjektiiveihin”. Siinäpä kysymys!
Sanojen keksiminen ja valitseminen tuottaa useimmille kirjoittajille jatkuvaa päänvaivaa. Jos samalla pitää vielä pelätä valitsevansa teksteihin sopimattomia adjektiiveja, ei ole ihme, että ilmaisu ei ole kovin omaperäisiä. Ehkä tämän vuoksi moni virkamieskirjoittaja suoriutuu virkamiesteksteistään yhdellä adjektiivilla: merkittävä.
Mutta ei hätää! Jos teksteissä kertoo kiinnostavia yksityiskohtia, tulee tekstiin väkisinkin kiinnostavaa sanastoa ilman, että sanoja pitää sen kummemmin maalailla. Ystäväni tarina juhlatilaisuudessa tippuneesta trumpettihameesta on mielestäni tästä asiasta hyvä todiste.
Adjektiiveillekin kannattaa antaa mahdollisuus. Hyviä adjektiiveja keksii, kun muistaa muutaman pikkujutun:
Älä käytä aina samaa sanaa
Ensimmäisenä mieleen juolahtava adjektiivi ei ole välttämättä omaperäisin. Esimerkiksi merkittävä ero saattaa tarkoittaa huimaa tai valtavaa eroa. Jossakin tilanteessa ero voi olla yllättävä tai uskomaton.
Valitse adjektiiveista osuvin
Adjektiivi iloinen kuulostaa hmmm… ihan iloiselta. Voisitko kuitenkin olla tarkempi? Jos jollakulla on kasvoillaan hymy, onko se aina iloinen? Kun katsot tarkemmin, hymy saattaa olla lempeä, veikeä, muikea tai hilpeä. Jonkun hymy on suloinen, söötti tai hellä, toisen valloittava. Kolmannen hymy on arka, kireä, pöyhkeä, mairea, ovela, salamyhkäinen, väkinäinen tai vino.
Luo uusia adjektiiveja
Saat aistivoimaisuutta kieleesi, kun käytät mielikuvia synnyttäviä adjektiiveja. Sininen on pelkkä sininen. Aistivoimaisempi sininen on taivaan, meren, savun, jään tai ruiskukan sininen. IKEAn sininen on eri sininen kuin lemmikin sininen.
Vepsäläinen mainostaa uutta Hästens-sänkyä: viileän tyylikäs jäämerensininen parivuode. Mitä mielikuvia tämä sinussa herättää? Jos ei mitään, niin voit varata Vepsäläiseltä ajan henkilökohtaiseen sovitustapaamiseen parivuoteen kanssa ja mennä tunnustelemaan, miltä jäämerensinisyys selän alla tuntuu.
Selästä tuli vielä mieleeni aamuinen keskustelu trumpettihameystäväni kanssa. Pohdimme sanontaa ”Niin makaa kuin petaa”. Tulimme siihen tulokseen, että jos menee nukkumaan petauspatjan alle, ihan saa syyttää itseään, jos raskaalta tuntuu. Se, miten ihminen päätyy petauspatjan alle, jääköön nyt kertomatta.
