Kävin tänään lounaalla ystäväni Liisan kanssa. Liisa on 3 lapsen äiti, 8 lapsenlapsen ja 6 lapsenlapsenlapsen mummo. Liisalla on 73-vuotissysntymäpäivät pääsiäisenä – Onneksi olkoon!
Kun muutin Arabianrantaan, Liisa oli ensimmäinen ihminen, johon täällä tutustuin. Ystävystyimme tuota pikaa. Keskustelemme elämästä, kirjoista, koirista, milloin mistäkin. Liisa on aina hyvällä tuulella.
Meillä on samanrotuiset koirat. Kun minulla on ollut cairnterrierejä kaksi sukupolvea, niin Liisalla jo neljä. Ensin Pusu, seuraavaksi Inkeri, sitten Inkerin tytär Tarja (punainen, pirteä ja vähän ärhäkkä - nimetty Tarja Halosen mukaan) ja nyt suloinen 4-vuotias Siiri.
Liisa on viettänyt lapsuutensa Helsingin Kalliossa, osoitteessa Kustaankatu 4. Perheessä oli 6 lasta: kolme poikaa ja kolme tyttöä. Asunto oli pieni, noin 40 neliötä. Äiti ompeli kotona vaatteita, isä työskenteli lasimestarina Pasilan konepajalla.
Elämä Kalliossa 50-luvulla oli värikästä. ”Tilipäivänä eukot ja kakarat lensivät rappuun”, kertoo Liisa. Onneksi oma isä oli lempeä. Siirtomaatavarakaupasta käytiin ostamassa lakutoffeeta.
Lapset viettivät paljon aikaa ulkona. Kaduilla pärjäsi, kun isoveljet puolustivat. Aina saattoi isommille sanoa, että ”Mä kerron Pavelle”. Pave-veli oli Jyryn nyrkkeilijöitä.
Rahan kanssa oli tiukkaa. Silti kaikki kuusi lasta pääsivät Bulevardille oppikouluun, Liisa vapaaoppilaaksi. Vaatteista oli pulaa mutta taitavana ompelijana äiti vaatetti lapset kauniisti. Kerran Liisalla oli niin hieno takki, että oppikoulun opettajatkin sitä ihastelivat. Takki oli ruskea ja siinä oli karvakaulus. Alun perin takki oli ollut Liisan ukilla, sitten enolla ja nyt äidin taidokkaasti kääntämänä Liisalla.
Liisan ensimmäinen työpaikka oli 14-vuotiaana tsupparina Kulutusosuuskuntien Keskusliitossa. Seuraavana kesänä Liisa sai ylennyksen Palkkakonttoriin. Yksi Liisan tehtävistä oli hakea Keskusliiton palkkarahat pankista. Rahat pantiin pankissa jenkkikassiin ja Liisa kantoi kassin Mikonkatua pitkin työpaikalle. Luotettavana työntekijänä Liisa sai toimia myös hissityttönä. Hissi toimi kampea kääntämällä. Kun Keskusliiton pääjohtaja tuli hissiin, oli ensiarvoisen tärkeää, että hissi laskeutui tasaisesti.
Kiitos Liisa! Olet ihan parasta seuraa. Ensi kerralla ennään Kallioon ja tilataan myös se viinipullo.
Kun muutin Arabianrantaan, Liisa oli ensimmäinen ihminen, johon täällä tutustuin. Ystävystyimme tuota pikaa. Keskustelemme elämästä, kirjoista, koirista, milloin mistäkin. Liisa on aina hyvällä tuulella.
Meillä on samanrotuiset koirat. Kun minulla on ollut cairnterrierejä kaksi sukupolvea, niin Liisalla jo neljä. Ensin Pusu, seuraavaksi Inkeri, sitten Inkerin tytär Tarja (punainen, pirteä ja vähän ärhäkkä - nimetty Tarja Halosen mukaan) ja nyt suloinen 4-vuotias Siiri.
Liisa on viettänyt lapsuutensa Helsingin Kalliossa, osoitteessa Kustaankatu 4. Perheessä oli 6 lasta: kolme poikaa ja kolme tyttöä. Asunto oli pieni, noin 40 neliötä. Äiti ompeli kotona vaatteita, isä työskenteli lasimestarina Pasilan konepajalla.
Elämä Kalliossa 50-luvulla oli värikästä. ”Tilipäivänä eukot ja kakarat lensivät rappuun”, kertoo Liisa. Onneksi oma isä oli lempeä. Siirtomaatavarakaupasta käytiin ostamassa lakutoffeeta.
Lapset viettivät paljon aikaa ulkona. Kaduilla pärjäsi, kun isoveljet puolustivat. Aina saattoi isommille sanoa, että ”Mä kerron Pavelle”. Pave-veli oli Jyryn nyrkkeilijöitä.
Rahan kanssa oli tiukkaa. Silti kaikki kuusi lasta pääsivät Bulevardille oppikouluun, Liisa vapaaoppilaaksi. Vaatteista oli pulaa mutta taitavana ompelijana äiti vaatetti lapset kauniisti. Kerran Liisalla oli niin hieno takki, että oppikoulun opettajatkin sitä ihastelivat. Takki oli ruskea ja siinä oli karvakaulus. Alun perin takki oli ollut Liisan ukilla, sitten enolla ja nyt äidin taidokkaasti kääntämänä Liisalla.
Liisan ensimmäinen työpaikka oli 14-vuotiaana tsupparina Kulutusosuuskuntien Keskusliitossa. Seuraavana kesänä Liisa sai ylennyksen Palkkakonttoriin. Yksi Liisan tehtävistä oli hakea Keskusliiton palkkarahat pankista. Rahat pantiin pankissa jenkkikassiin ja Liisa kantoi kassin Mikonkatua pitkin työpaikalle. Luotettavana työntekijänä Liisa sai toimia myös hissityttönä. Hissi toimi kampea kääntämällä. Kun Keskusliiton pääjohtaja tuli hissiin, oli ensiarvoisen tärkeää, että hissi laskeutui tasaisesti.
Kiitos Liisa! Olet ihan parasta seuraa. Ensi kerralla ennään Kallioon ja tilataan myös se viinipullo.
