Kirjailija, toimittaja Matti Rönkä on yhdistänyt tuoreessa Yyteet-kirjassaan työelämän ja Tuntemattoman sotilaan.
Kun kuulin kirjan ideasta, pidin sitä nerokkaana. Työelämä tapahtumien näyttämönä on perin harvinainen. Ajatuskin Tuntemattoman hahmoista työpaikalla on kutkuttava.
Kirjoitin Yyteistä arvion ja tarjosin sitä julkaistavaksi Talouselämälle. Sain vastaukseksi, että kelpaa, kunhan lyhennät tekstistä puolet pois. Vastasin iloisesti: ”Totta kai, helppo homma.”
Noh, niinhän minä luulin.
Aloitin tekstin lyhentämisen poistamalla turhia sanoja. Kylläpäs niitä olikin. Saman asian jankuttamista eri sanoin. Jaarittelua.
Seuraavaksi kävin virkkeiden kimppuun. Tuhosin kylmän viileästi kaikki tarpeettomat. Nyt valehtelen. Ei sujunut millään lailla viileästi. Sydämestä otti poistaa rakastamani lapsukaiset. Aarteeni, joita olin hinkannut, mielessäni hellinnyt, ääneen lukenut.
Kun olin jotenkin toipunut virke-erostani, oli edessä pahin: kokonaisten kappaleiden teurastaminen. Annoin deleten viuhua. Tältä täytyy tuntua taaperosta, kun häneltä riistetään unirätti.
Oman tekstin puolittaminen on äärettömän hyvä harjoitus. Paljastaa, miten piukasti on naimisissa tekstinsä kanssa ja miten raastavaa ero yhdestäkin virkkeestä voi olla.
Teksti paranee luutimalla turhat pois. Kirjoittaessa kun niin helposti unohtaa, että lukijaa ei tarvitse opettaa. Riittää kun kertoo lukijalle kiinnostavia asioita. Eikä niitäkään tarvitse kaikkia yhdellä kertaa kertoa.
Kun tekstisi on valmis, pane se hetkeksi lepäämään. Kysy sitten Tuntemattoman sotilaan hengessä itseltäsi: Mis on niit sanoi ja virkkeit, joit voi ryhtyy tappamaan?
